Habitat models of wood-inhabiting fungi along a decay gradient of Norway spruce logs

Information on the habitat requirements of wood-inhabiting fungi is needed to understand the factors that affect their diversity. We applied culture-free DNA extraction and 454-pyrosequencing to study the mycobiota of decaying Norway spruce (Picea abies) logs in five unmanaged boreal forests. Fungal habitat preferences in respect of wood density gradient were then estimated with generalized additive mixed models. Fungal diversity and wood density were inversely related, i.e., OTU richness generally increased as the log became increasingly decomposed. White-rot fungi (e.g., Phellinus nigrolimitatus) and members of Hyphodontia did not show a clear response to the wood-density gradient, whereas abundance of Phellinus viticola and brown-rot fungi (e.g., Fomitopsis pinicola, Antrodia serialis, Coniophora olivaceae) peaked during intermediate decay and mycorrhizal fungi (e.g., Piloderma, Tylospora, Russula) increased in the later stages. This information on fungal habitat requirements facilitates the development of management practices that preserve fungal diversity in managed forests.201

Climate resilient and sustainable forest management : IBFRA conference 28-31 August 2023. Book of abstracts

The 20th IBFRA (The International Boreal Forest Research Association) conference held in Helsinki Finland 28-31 August 2023 brings together researchers, companies, policy makers and members of the civil society. The conference main theme is Climate resilient and sustainable forest management. The abstracts of the conference are in this publication

Lahopuun merkitys kasvualustana eteläboreaalisen vanhan luonnontilaisen kuusimetsän uudistumisessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lahopuun merkitystä kuusivaltaisen luonnonmetsän uudistumisessa. Tutkimme tätä mittaamalla kuusentaimien määrää ja kasvua lahopuulla ja muilla metsän kasvualustoilla. Muut kasvualustaluokat olivat sammal sekä karike/muu. Lisäksi analysoimme lahopuun vedenpidätysominaisuuksia ja hiili-typpisuhdetta (C/N), jotka kuvaavat eri lahovaiheessa olevan lahopuun laatua kasvualustana. Osoitimme, että vanhassa kuusivaltaisessa metsässä lahopuulla kasvaa lähes kolmannes taimista vaikka lahopuukasvualustan osuus pinta-alasta on vain 2%. Lahopuulla on siis tärkeä merkitys luonnonmetsän uudistumisessa. Erityisen runsaasti taimia kasvoi lahoasteen 4 maapuilla (lahoasteluokittelu 1–5, jossa 5 on pisimmälle lahonnut). Pitkälle lahonneet maapuut ovat siis taimille hyviä itämisalustoja ja taimien pituuskasvu pitkälle lahonneella puulla ei poikennut muilla kasvualustoilla havaitusta. Muiden lahoasteiden maapuilla taimien keskipituus ja pituuden keskimääräinen vuosikasvu olivat puolestaan pienempää kuin ympäröivällä metsänpohjalla kasvavilla taimilla. Lahopuu on hyvin typpiköyhä kasvualusta, mutta sillä on hyvät vedenpidätysominaisuudet. Lahoamisen edetessä sekä vedenpidätyskyky että typpipitoisuus kasvavat.Peer reviewe

Vegetation impacts ditch methane emissions from boreal forestry-drained peatlands—Moss-free ditches have an order-of-magnitude higher emissions than moss-covered ditches

Ditches of forestry-drained peatlands are an important source of methane (CH4) to the atmosphere. These CH4 emissions are currently estimated using the IPCC Tier 1 emission factor (21.7 g CH4 m(-2) y(-1)), which is based on a limited number of observations (11 study sites) and does not take into account that the emissions are affected by the condition and age of the ditches. Furthermore, the total area of different kinds of ditches remains insufficiently estimated. To constructmore advanced ditch CH4 emission factors for Finland, we measured CH4 emissions in ditches of 3 forestry-drained peatland areas (manual chamber technique) and amended this dataset with previously measured unpublished and published data from 18 study areas. In a predetermined 2type ditch classification scheme, the mean CH4 emissions (+/- standard error) were 2.6 +/- 0.8 g CH4 m(-2) y(-1) and 20.6 +/- 7.0 g CH4 m(-2) y(-1) in moss-covered and moss-free ditches, respectively. In a more detailed 4-type classification scheme, the yearly emissions were 0.6 +/- 0.3, 3.8 +/- 1.1, 8.8 +/- 3.2, and 25.1 +/- 9.7 g CH4 m(-2) y(-1) in Sphagnum-covered, Sphagnum-and vascular plant-covered, moss-free and vascular plant-covered, and plant -free ditches, respectively. Hence, we found that Tier 1 emission factor may overestimate ditch CH4 emissions through overestimation of the emissions of moss-covered ditches, irrespective of whether they harbor potentially CH4 conducing vascular plants. Based on the areal estimates and the CH4 emission factors for moss-covered and moss-free ditches, CH4 emissions of ditches of forestry-drained peatlands in Finland were 8,600 t a(-1), which is 63% lower than the current greenhouse gas inventory estimates for ditch CH4 emissions (23,200 t a(-1)). We suggest that the Tier 1 emission factor should be replaced with more advanced emission factors in the estimation of ditch CH4 emissions of boreal forestry-drained peatlands also in other countries than in Finland. Furthermore, our results suggest that the current practice in Finland to minimize ditch-network maintenance by ditch cleaning will likely decrease CH4 emissions from ditches, since old moss-covered ditches have very low emissions.Peer reviewe

Maatalouden tukijärjestelmää kehitettävä tukemaan viljeltyjen turvemaiden ilmastokestävää käyttöä

Viljeltyjen turvemaiden maaperän ilmastopäästöt olivat vuonna 2018 yhteensä 7,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mikä on suurempi päästölähde kuin Suomen koko henkilöautoliikenne. Maatalouden nykyinen tukijärjestelmä ei kuitenkaan tue kaikkien tunnistettujen ja entistä tehokkaimpien päästövähennyskeinojen käyttöönottoa.202

Foliar turnover rates in Finland — comparing estimates from needle-cohort and litterfall-biomass methods

201